Lehdon Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen oli vuoden 2019 tärkein projektini.
Lehto Group tunnisti rakennusalalle yleisen ongelman. Liikekiinteistön ostaja joutui usein odottamaan tarjoustaan useita kuukausia. Eikä siinä kaikki: monilta Lehdon kanssa kilpailevilta yrityksiltä saattaa kulua tarjouksen tekemiseen jopa puolitoista vuotta!
Hankkeen tuloksena syntyi projektimalli, jonka ansiosta toimitilan suunnittelutyö nopeutuu jopa satakertaiseksi perinteiseen tapaan verrattuna. Rakennus ehtii tuottaa jopa miljoonia euroja enemmän.
Oululainen asiakkaani Lehto Group Oyj myy talousohjattua rakentamista. Käytännössä se tarkoittaa ikeamaista periaatetta: ensin tilaaja päättää budjetin. Vasta sen jälkeen Lehto suunnittelee tuotteen (eli rakennuksen).
Toisin kuin luulisi, useimmat rakennusprojektit etenevät aivan nurinkurisessa järjestyksessä. Ensin suunnittelijat vääntävät piirustuksia kuukausitolkulla. Sitten ihmetellään kypärät kallellaan, että hupsis, eihän tällainen tönö mahdu budjettiin sitten millään!
Ikealla tuotteistaminen on bisneksen kovaa ydintä. Kalustejätti on tunnettu juuri siitä, että myymälähinnat ohjaavat suunnittelijoiden työtä. Jos keittiön kalusto saa maksaa tavaratalossa vain satasen veroineen, se tietenkin vaikuttaa koko suunnitteluprosessiin.
Summasta vähennetään ensin verot, logistiikan kulut, Ikean oma katetavoite jne. Lopulta jäljelle jää potti, joka on mahdollista käyttää kalujen varsinaiseen tuotantoon tehtaassa.
Suunnittelijan onkin mietittävä ratkaisunsa niin, että mahdollisimman laadukas kaluste syntyy juuri tuolla (järkyttävän pienellä) summalla.
Se on paljon vaikeampaa työtä kuin perinteinen ”luodaan mitä sattuu syntymään” -suunnittelu. Toisaalta juuri taitavat suunnittelijat rakastavat tiukkoja reunaehtoja.
Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen tähtäsi satakertaiseen nopeuteen
Lehto lanseerasi tänään uuden palvelukonseptinsa, joka on nimeltään Kirittäjä.* Se pusertaa 5 työpäivään suunnittelutyöt, joihin muut rakennusliikkeet käyttävät jopa 3–18 kuukautta.
Palvelun ytimessä on nytkin talousohjattu rakentaminen, kuinkas muutenkaan.
Mutta miten on mahdollista leikata suunnitteluaikaa noin uskomattoman paljon? Eikö se tarkoita armotonta säheltämistä ja sössimistä?
No nytpä tulemme palvelun tuotteistamisen ja etenkin lean-johtamisen ihmeelliseen maailmaan.
Leanin idea ei ole juosta kovempaa. Sen sijaan on tarkoitus kävellä lyhyempi matka.
Rakennusliikkeen perinteinen prosessi perustuu siihen, että lauma suunnittelijoita pakertaa jopa kymmenissä yhtäaikaisissa projekteissa pienissä pätkissä limittäin, lomittain ja peräkkäin.
Jos suunnittelijan työt siirtäisi aikajanalle, hänen yhteen projektiin käyttämänsä työaika näyttää viivakoodilta. Se siis koostuu lukemattomista peräkkäisistä, enintään muutaman tunnin pätkistä.
Tähän ongelma tiivistyy. Kun muut suunnittelijat toimivat samoin, simppelikin projekti leviää jopa vuosien mittaiseksi pätkätöiden ketjuksi.
Lehto toimii toisin. Se kokoaa koko suunnittelutiiminsä yhteen paikkaan samaan aikaan. Ryhmä suunnittelee rakennuksen kertarutistuksena valmiiksi saakka yhden työviikon aikana.
Tässä tapauksessa ”valmis” tarkoittaa sitä, että rakennus suunnitellaan niin pitkälle, että sen sitova hinta on tiedossa. Suunnittelijan ei todellakaan tarvitse vielä aprikoida, montako pyyhekoukkua kuhunkin vessaan tarvitaan.
Ilman asiakasta homma menisi arpomiseksi
Tietysti myös tilaaja osallistuu Kirittäjä-projektiinsa, jotta suunnitteluryhmä ei ajaudu harhateille. Asiakas pääsee tykittämään palautetta useaan otteeseen Kirittäjä-viikon aikana.
Kun liikerakennus valmistuu jopa puolitoista vuotta entistä aikaisemmin, tietenkin uusi pytinki ehtii tahkota tilaajalleen jopa miljoonia euroja enemmän tuottoja.
Tähän Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen lopulta tähtäsi. Lehdon asiakas tienaa enemmän rahaa – paljon enemmän. Se on aina mille tahansa b2b-palvelulle erinomainen lupaus, jota jokainen ratkaisumyynnin ammattilainen arvostaa.
Jos asiakas on halunnut tarjouksen vaikkapa isosta marketista, perinteisesti hän on saanut odotella sitä jopa puolitoista vuotta – eli noin 500 päivää. Nyt hän saa Lehdolta sekä suunnitelmat että sitovan hinnan 5 työpäivässä.
Jos jopa 100 kertaa perinteistä vikkelämpi suunnitteluprojekti ei tuo Lehdolle kilpailuetua, sitten en enää ymmärrä mistään bisneksestä mitään.
* Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen on ollut ilman muuta tämän vuoden tärkein projektini.
Tuotteistuksen tilasi Lehto Toimitilojen johtaja Jaakko Heikkilä, joka hymyilee tämän jutun otsikkokuvassa eturivissä toisena vasemmalta. Hän on ollut tuotteistusprojektin loputtoman energinen dynamo ja primus motor.
Palvelun tuotteistaminen on vaatinut lehtolaisilta massiivisen määrän päätöksiä, palvelukonseptin suunnittelutyötä, dokumentointia, testausta ja sisäistä koulutusta.
Aisaparinani on toiminut fiksu lean-konsultti Tommi Elomaa. Hän on entinen asiakkaani ajalta, jolloin hän pakersi johtajana LähiTapiolassa. Nykyisin hänkin on tällainen yksinyrittäjä, palkkapomo ja lean-keikkojen erikoismies.
Elämme jännittäviä aikoja. Vaikka konseptia on pilotoitu Lehdon asiakkaiden kanssa, vasta lähiviikkoina selviää, löytyykö nopeudelle kysyntää.
7 vastausta
Vähän ristiriitainen fiilis tämän postauksen suhteen.
Ensimmäinen mielikuva on että Lehdon pitäisi ensin laittaa perustoimintansa kuntoon ennenkuin kannattaa kehitellä uusia konsepteja.
Mutta toisaalta tälläiset konseptit saattavat olla työkaluja joilla perustoimintaa heivataan fiksummaksi.
Disclaimer: Omistan pienehkön määrän Lehdon osakkeita, eli toivon lämpimästi toiminnan tervehtyvän. Jään uteliaana seuraamaan ottaako idea tuulta alleen.
Siitähän tässä nimenomaan on kyse, että Lehto jättää perinteiset, tehottomat suunnittelukäytännöt taakseen.
Olen muuten satavarma, että kohta ensimmäinen Lehdon kilpailija ilmoittaa, että ”kyllä meiltäkin saa suunnitelmat ja tarjoukset tosi nopeasti”.
Näinhän kävi silloinkin, kun Sampo-pankki aikoinaan (viitisentoista vuotta sitten) lupasi lainapäätöksen tunnissa. Siihen aikaan sitä piti odottaa ainakin viikko, jos pankki suostui sellaista antamaan lainkaan. Odottelu oli todella tuskallista, jos pankin asiakas olisi halunnut esittää tarjouksensa jostain kiinnostavasta asunnosta heti.
Pian tuon lanseerauksen jälkeen muut pankit alkoivat selittää kärttyisästi, että kyllä nekin pystyvät päättämään ihan yhtä nopeasti. Sitä se kilpailu teettää.
Olin Jarin kanssa tekemässä tätä (Se lean-mies, johon Jari lopussa viittaa).
Tässä oli pohjimmiltaan kyse juurikin perusasioiden kuntoon laittamisesta. Kävimme läpi heidän nykyisen toimintatapansa ja tunnistimme sen arvoa ja hukkaa tuottavat kohdat.
Sitten säästimme hyvän perustekemisen ja karsimme hukan minimiin. Eli juoksemisen sijaan lyhensimme matkaa. Vaikka ajan parannus tuntuu hurjalta, niin kyse oli loppujen lopuksi asioiden yksinkertaistamisesta, virhemahdollisuuksien karsimisesta, tiedon kulusta ja hyvästä johtamisesta. Pilotin läpivienti oli jopa helpompaa kuin normaalin prosessin – eikä kenelläkään ollut kiire.
Työkaluja käytettiin Leanin lisäksi vähän myös Scrum-ajattelusta. Eli jokainen Kirittäjä on ikäänkuin viikon sprintti ja puitteiden pitää olla kunnossa ennen kuin viikko alkaa. Ja joka viikon jälkeen pitää ottaa opit talteen jotta saadaan aikaan jatkuvaa parantamista.
Se mikä tässä oli poikkeuksellista oli, että tästä tehtiin myös kaupallinen konsepti. Ja se on jännittävää. Monella toimialalla markkinat ovat muuttuneet kun joku on tehnyt nopeudesta epäreilun kilpailuedun. Jarin mainitsema asuntolainapäätös tunnissa, kahden päivän kattoremontti tai Amazonin saman päivän toimitukset… Ei oo häpee olla nopee.
Jari ehti uusien sivujensa kanssa ensin. Omat uudet sivut avautuvat tässä kuussa osoitteeseen http://www.vauhdittajat.fi
”Leanin idea ei ole juosta kovempaa. Sen sijaan on tarkoitus kävellä lyhyempi matka.”
Vihdoinkin joku on ymmärtänyt Leanin syvimmän olemuksen oikein!
Mutta on se vain vaikeaa saada satunnaisia kuulijoita uskomaan, millaisia tuloksia lean-projekteissa usein syntyy.
Se jotenkin loukkaa etenkin konkareita, että hekö muka tekisivät töitään jotenkin tehottomasti.
Lean pitääkin myydä konkareille turhien työvaiheiden ja odottelun poistamisena. Kyllähän jokainen konkari nimittäin tietää, kuinka päin p*****ttä asiat hänen mielestään nykyisin tehdään.
Sitten pitää vielä kääntää konkari ajattelemaan asiaa asiakkaan vinkkelista ja saada hänet miettimään, mitkä vaiheet asiakkaalle tuotetun arvon vinkkelistä ovat turhia tai pelkkää odottelua.
Konkareita vaan on kahta sorttia. Toiset ovat osaajia, jotka pakon edessä pystyvät soveltamaan. Toiset taas tietävät vain pilkulleen, kuinka homma tehdään nykyisin.