Sain merkillisen asiakkaan huhtikuussa 2021. Firma koostuu kourallisesta matemaatikoita. STE Analytics Oy:n gurut lupaavat johtajille ja poliitikoille paremman vaihtoehdon hihasta ravistetuille musta tuntuu -päätöksille.
He väittivät voivansa säästää monta päättäjää kiusallisilta & kalliilta mokauksilta.
Ajattelin ensin, että porukka taitaa kuvitella itsestään liikoja. Mutta en ole siitä enää niin varma.
STE Analytics tilasi Noste-suolakaivos-tuotteistusprojektin. Se tarkoitti, että he tuotteistaisivat neljässä viikossa ohjatusti yhden oman palvelunsa. Tehtäväni oli vain piiskata asiantuntijoita ruotuun, jos hanke alkaisi muuten lipsua kaseikkoon.
Tuotteistetun palvelun nimeksi tuli STE FORESIGHT™. Se on tarkoitettu yritysten tai virastojen pomoille ja johtoryhmille, jotka eivät halua yllättyä ikävästi päätöstensä seurauksista.
Kuten tavallista, sovimme projektin jälkiseurannasta. Palaisimme arvioimaan tuloksia, kun palvelu on julkaistu firman verkkosivuilla.
Osmo Salonen on yksi yrityksen kolmesta perustajaosakkaasta. Hän kertoi elokuun lopussa, että nyt palvelun kuvaus olisi valmis arvioitavaksi.
Olin jo lähettämässä omia näsäviisaita kommenttejani Osmolle. Sitten mieleeni tuli, että kenties alan itsekin jo kärsiä tiedon taakasta.
Miltä palvelu mahtaisi näyttää jonkun täysin ulkopuolisen ja ensikertalaisen näkökulmasta?
Päätimme, että mitäpä tuota enempää ihmettelemään. Kysytään sitä.
Tuotteistuksen tavoite on aina epätäydellinen paketti. Pyytäisin apuasi sen arvioimiseen, miten epätäydellinen palvelusta tuli tällä kertaa.
Käy vilkaisemassa STE FRESIGHT -palvelusta kertovaa verkkosivua ja kommentoi.
Kuvittele itsesi johtajaksi – jos et sellainen satu olemaankin. Saatko selvää, mitä matemaatikot lupaavat tehdä?
Uskoisitko tällä perusteella, että he pystyisivät myös lunastamaan lupauksensa? Huomasitko ilmeisiä puutteita tai korjattavia asioita?
24 vastausta
Tuo project timeline -grafiikka on se, joka selitti itselleni mistä koko hommassa on kyse. Panisin sen paljon ylemmäs. Poistaisin kaikki muut (3 kpl) grafiikat paitsi sen, outputs -taulukon ja packages -taulukon.
Alun slogan on muotoiltu oudosti. Companies go down? ”Companies fail” olisi jo parempi. Alkuperäinen on hauska, ”It ain’t what you don’t know that gets you into trouble. It’s what you know for sure that just ain’t so.”? Tai mukailtu, ”Companies get into trouble”.
Kick of meeting, niin hauskalta kuin se kuulostaakin, pitäisi varmaan olla kick off.
Kiitos Sam, todella hyviä havaintoja!
Hoksaamasi kieliongelmat täytyy ilman muuta korjata. Eivät ne koskaan anna hyvää kuvaa, kun tarkoitus on kuitenkin myydä asiantuntijapalvelua.
En kyllä keksi juuri mitään hyvää sanottavaa tästä sivustosta. Vaikka nämä väsyneet graafikat ja laiskasti kirjoitetun tekstin täynnä kirjoitusvirheitä sivuuttaisi, niin tuotteen kuvaus jää silti hyvin epäselväksi.
Kiitos Juha-Pekka, arvostan tällaista suoraa palautetta. Selvästi ainakin verkkosivuissa on vielä paljon parannettavaa.
Liian paljon kaikkea ja epäselväksi jäi, onko tuote STE Foresight vai autopilotti, navigaattori jne. vai nämä jotenkin ”alatuotteitteita” tai vaihtoehtoisia tai tuleeko kaikki mukaan? Tämä liittyy myös lopputuotoksiin, saako raportin, työkalun vai kaikki? Esimerkki on hyvä, se kuvaa haastetta hyvin ja aukaisee mistä kyse. Eli yksinkertaistaisin ja kiteyttäisin roimasti.
Väännän veistä haavassa: olen samaa mieltä Juha-Pekan kanssa. En saa nettisivuilta irti, mitä firma tekee.
Sen sijaan tämä teksti:
”Firma koostuu kourallisesta matemaatikoita. STE Analytics Oy:n gurut lupaavat johtajille ja poliitikoille paremman vaihtoehdon hihasta ravistetuille musta tuntuu -päätöksille.
He väittivät voivansa säästää monta päättäjää kiusallisilta & kalliilta mokauksilta.”
–> kun lukee tämän, niin herää monta kysymystä, joista päällimmäinen on, että minne lähetän rahani?
”Companies don’t go down for what they don’t know. Companies go down for what they think they know, but isn’t so.”
Tämän on kai tarkoitus olla lyhyt iskulause, eikä kilpailla Iijoki sarjan kanssa pituudesta.
Ehdotan: ”Know. For real.” Suomeksi: ”Tiedä. Oikeasti”.
Mutta kun tässä projektissa ei nyt ollut tarkoitus, että toimisin copywriterina. 😀
Terve Jari,
Olen minä paljon hölmömpiäkin liikeideoite ja tuotteita nähnyt urani aikana. Ja tämä on siis pieni kehu.
Aikanaan VTTllä ollessani minulla oli erittäin älykäs saksalainen kollega joka oli matemaatikko. Hän pystyi tuomaan matemaattiset ratkaisut mitä ihmeellisimpiin teknis- kaupallisiin projekteihin ja ne toimivat niissä kokonaisuuksissa hyvin. Ei siis mitään uutta ainakaan minulle.
Muuten tuote vaikuttaa ihan perus konsulttituotteelta; viimeisenä askeleena koulutus ja firman sisään uiminen.
Eniten minua viehätti tavoite selvittää syy-seuraussuhteet, mikä ainakin julkisella sektorilla useimmiten tuntuu jäävän tekemättä, ja sen takia kustannusarviot paukkuvat. Poliitikkojen olisi syytä ymmärtää, että kun toiselle kumartaa niin toiselle pyllistää jne.
Yt Hannu Lampola, kokemusta VTTltä ja n. 10 isosta ja pienemmästä teollisuusyrityksestä.
Moi Hannu, hauska kuulla sinusta taas pitkästä aikaa!
Ehdotinkin, että STE Analyticsin porukka asemoisi itsensä reippaasti matemaatikoiksi. Mielestäni sillä tavoin he voisivat erottua selkeästi meistä muista kaiken maailman konsulteista, joita pyörii isojen pomojen jaloissa riesaksi asti.
Luulen, että juuri päättäjältä hoksaamatta jääneiden seurausten äkkääminen on tässä konseptissa kaikkein arvokkainta.
Terve Jari,
Katsoisin kilpailijoita myös amerikoista, jossa tuotteistus on yleensä aika hyvin hanskassa. Esim https://www.advantexe.com/why-business-simulations
Nostaisin ”how it works” ja kohdeasiakkaat ylemmäs. Tässä on vähän sitä tiedemies-fiilistä, että ”kyllä me ostataan analysoida mitä vain”. Joo, mutta pitää silti valita se keihäänkärki, kun lähdetään metsälle.
Myös: ”Business flight simulator” olisi aika hauska konsepti?
Kiitos Antti, tämä on hyvä näkökulma!
Tuskin STE Analytics on maailman ainoa alallaan. Etenkin rapakon takaa voisi tosiaan löytyä hyviä vinkkejä, miten siellä on asiaa mietitty.
Olen samaa mieltä myös tuosta bisneksen lentosimulaattorista. 😀
Jo edellä mainittujen lisäksi muutamia kommentteja:
– Ensimmäisessä osassa mainitaan: ”Asiakaspalautteen perusteella palvelu tarjoaa täysin uuden näkökulman monimutkaisten yhteyskunnallisten haasteiden kuvaamiseen.” Tästä tuli mieleeni, että onko nyt kyseessä juurikin yhteiskunnalliset ongelmat? Jotenkin koko esittelyssä flirttaillaan sekä yhteiskunnallisten että yritysjohdon ongelmien ratkaisulla – pitäisikö viestiä jotenkin terävöittää, että se toimisi samoilla sanoilla kumpaan tahansa tai jopa keskittyä pelkästään toiseen?
– Palvelukokonaisuudet esittelevässä taulukossa on ärsyttävästi oma sarake hinnalle ja sitten kuitenkin kaikkien vaihtoehtojen kohdalla siinä ”Ota yhteyttä”. Sen verran tarkkaan on Parantaisen jorinoita tullut tavattua, että tiedän: Ei näin!
– Ihan lopussa oleva pylväsdiagrammi. Mitä tuo kertoo? Komeita ja korkeita pylväitä kunnes huomaa, että pystyakselin suurin arvo on 9%. Onko jotain lisäarvoa tietää miten kannattavuus on parantunut eri toimialoilla? Olisivatkohan otokset vielä yksi per pylväs eli sattuman roolikin on suuri kun kyse on yksittäistapauksista. Kannattaisiko suoraan laskea noista vaikka keskiarvo ja sitten esimerkkilaskun avulla vaikka avata, miten paljon tuohta kertyy kirstuun esimerkiksi 4,5% kannattavuuden kasvulla?
Ensimmäinen huomiosi oli myös oman korjauslistani kärjessä. Nyt tekstistä ei saa selvää, onko se tarkoitettu yrityspäättäjille vai esimerkiksi poliitikoille (ja muille julkisen puolen pomoille).
Ota yhteyttä -kehotus on tosiaan helppo ja aivan liian tapa vältellä selkohinnoittelua.
Kohtalaisesti ilmenee tuote ja lupaukset. Kuitenkin skeptikko epäilee, miten kompleksisen ja vuorovaikutteisen maailman voisi mallintaa luotettavasti päätöksenteon tueksi. Mallissa ei voi olla kaikkea mahdollista, mutta riittävästi luotettavaan analyysiin. Toisin sanoen enemmän referenssejä ja konkretiaa esille.
Niin se valitettavasti (tai onneksi) on, hyvä johtaja epäilee heti, että näinköhän matemaatikko ymmärtää todellisesta elämästä mitään.
Tämä ei ole tarkoitettu pottuiluksi matemaatikoille. Evoluutio vain on muokannut meistä melkoisia yleistäjiä.
Vähän kapulakielen oloista ja lauseisiin on ängetty liikaa tavaraa. KISS-sääntö kunniaan! (Keep it simple stupid).
Lisäksi tyylin vaihtelut tökkii, kun välillä puhutaan ”johdosta ” ja väillä ”teistä”.
Kannatan ajatusta siitä, että röyhkeästi puhutaan matematiikoista, osaavista sellaisista.
Hyvää oli se, että asiakas voi kesken kaiken pistää homman seis ja laskua ei tällöin tule ollenkaan. Madaltaa varmasti yksityisellä puolella ostokynnystä.
Lisäksi korjaisin aina pois puheen asiakkaista (ikään kuin kolmannessa persoonassa), kuten tässä: ”Workshop asiakkaan asiantuntijoiden kanssa 2–3 tuntia.”
Lukijalle on vaikea seurata, kenestä silloin puhutaan. Tarkoittaako ”asiakas” häntä itseään, vai jotain kolmatta osapuolta?
Mieluummin vaikka näin: ”Kolmituntinen työpaja asiantuntijoittesi kanssa.”
Tämä on kyllä hyvä pointti. Jotenkin pitäisi pystyä avaamaan uskottavasti, miten tuo mallintaminen voi onnistua.
Englanninkieliset sivut vaativat jonkin verran huomiota. Epäselviä lauseita, puuttuvia artikkeleita jne. Suosittelen esim. Grammarlyn käyttöä. Esimerkiksi pääsivulla on 6 kirjoitusvirhettä.
Totta puhut, kirjoitusvirheet ovat tässä(kin) aivan turhia. Grammarly äkkäisi luultavasti ne kaikki. Maksullinen versio neuvoisi myös tyyliasioissa.
Idea vaikuttaa kiinnostavalta, mutta tuntuu hieman epämääräiseltä. En saa kiinni konkretiasta vaikka sen pitäisi olla tuotteistuksen ydintä.
Mikä on oikea kohderyhmä, poliitikot vai bisnesväki? Molempiin tässä jotenkin viitataan.
Liikaa graafisia kuvaajia joiden rakenteellinen tyyli on jokaisessa erilainen – värimaailma on toki yhtenevä, mutta se ei tilannetta pelasta.
Eniten epäilyttää tuo lupaus: ”Palvelu perustuvat sinun asiantuntijoidesi hiljaisen tiedon keräämiseen ja koodaamiseen matemaattisen mallin muotoon.” (kirjoitusvirhe alkuperäinen). Miten tuo keruu ja koodaus tapahtuu? Miten ”hiljaisesta tiedosta” saadaan aikaiseksi analysointikelpoista dataa?
Ja sitten tuo ”Hinta – Ota yhteyttä”! joko pois kokonaan tai sitten oikeasti jotain hintatietoa esiin. Vaikka edes työmäärinä jos euroja ei uskalla julkaista
Kohderyhmästä ehdinkin jo kommentoida, että se on sivulla kaikkein tärkein korjattava asia.
Teksti on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa on kirjoittaa johdonmukaisesti, jos asiakasryhmä on jäänyt epäselväksi tai se vaihtuu kesken kaiken.
Moi,
Silmäilin sivun pikaisesti, kuten varmaan ensimmäisen kerran sivustolle tultaessa tehdään. En edes yrittänyt lukea sitä, vaan tarttua vain johonkin konkreettiseen. Hinta: ota yhteyttä. Tuossa taisi rohkeus loppua? Alempana on selkeästi projektin kulku: Aloitustapaaminen (Workshop 2-3h), Asiantuntijahaastattelut (noin 5 ryhmähaastattelua), Mallin esittely (muutama kokous), Valmennus (koulutus). Pientä tarkennusta näihin, niin siihen voisi hintalapunkin liimata. Olisipa selkeää sekä myyjälle että ostajalle.
Tuo on juuri oikea tapa arvioida sivuja. Eivät niitä asiakkaatkaan analysoi suurennuslasin kanssa. Kunhan hätäisesti skannailevat sieltä täältä.
Mainitsemasi ”2–3” tuntia on hyvä esimerkki siitä, että asiat pitäisi sanoa täsmällisesti. Ketään ei lopulta kiinnosta, kestääkö jokin työpaja 2 vai 3 tuntia. Mutta epävarman vaikutelman nuo haarukat (tai kokonaan puuttuvat lukemat) aina luovat.