Älykoti kannattaa tuotteistaa, vaikka se onkin aina räätälöitävä

Älykoti kannattaa tuotteistaa, vaikka se onkin aina räätälöitävä

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Älykoti saattaa sisältää jopa miljoonan arvosta tekniikkaa, jota tavallisen älyttömän talon tai asunnon hintaan ei vielä kuulu. Mutkikas kokonaisuus on räätälöitävä aina asiakaskohtaisesti. Silti myös älykotiprojektin tuotteistaminen on täysin mahdollista ja järkevää.

Mikä on asiantuntijan rakkain vastaväite toimialasta riippumatta?

”Tuotteistaminen ei onnistu, koska kaikki asiakkaat ja projektit ovat niin erilaisia.”

Tuo ruikutus on täyttä soopaa.

Heinäkuussa 2020 sain puhelun Digisähkö Oy:n toimitusjohtajalta. Jani Hirvonen oli sitä mieltä, että hänen yrityksensä älykodin suunnittelu- ja toteutuspalvelu pitäisi tuotteistaa.

Kuinka ollakaan, olin aivan samaa mieltä. Noste-suolakaivos-tuotteistusprojekti käynnistyi jo heti syyskuun alussa.

Johtaja Hirvonen onnistui kaiken lisäksi vonkaamaan hankkeessa syntyvien aineistojen graafisen suunnittelun ja copywriterin kirjoitustyöt samaan pakettiin. En vieläkään oikein tiedä, miten hän siinä onnistui. Toki se tarkoitti, että käytin kirjoitustaitojani myös ylimääräisen laskun sommittelemiseen.

Nyt tarjolla on uusi palveluni, joka on nimeltään Noste-safari™. Se on kolmiviikkoinen avaimet käteen -tuotteistusprojekti, jonka hintaan sisältyvät kaikki aineistojen tuotantotyöt vakiovarusteena.

Mutta varokaa silti tällaisia ystävällisiltä symppiksiltä vaikuttavia asiakkaita. Usein kohtelias ulkokuori kätkee taakseen julman & juonikkaan ammattiostajan, joka käyttää kaltaisiani sinisilmäisiä konsultinreppanoita armotta hyväkseen.

Digisähkö Oy:n toimitusjohtaja Jani Hirvonen on leppoisan oloinen, mutta vaarallinen vastustaja, joka popsii kaltaisiani tyhmänpulskeita konsultteja aamiaiseksi. Hän onnistui jotenkin salakavalassa manipuloinnissaan niin, että lupauduin toimimaan myös Noste-suolakaivos-projektimme copywriterina (suomeksi: mainoskirjoittajana). Yleensä se on jonkun muun tehtävä. Toki kirjoitin vastineeksi tästä uhrauksestani muikean lisälaskun.

Graafista suunnittelijaa en sentään enää sorru leikkimään kuin ehkä joskus salaa peiton alla firmani sisäisissä hankkeissa. Silloinkin virallinen ilmejohtajani Ilari Pousi yleensä järjestää kipakan Zoom-puhuttelun. Sen jälkeen hän turhautuneena tuhisten korjaa jälkeni.

Tässä tapauksessa hälytin avuksi kuitenkin toisen pitkäaikaisen luottopakkini. Mainostoimisto Paahtamo Oy:n Jari Virtanen on osallistunut tuotteistusprojekteihini jo viitisentoista vuotta. Yhteisiä hankkeita meillä on takana jo pitkästi yli sata.

Kaimani on sikäli poikkeuksellinen visualisti, että hän malttaa tehdä sen, mitä häneltä on tilattu. Jälki on ammattimaista, mutta aikataulu pitää silti aina minuutilleen. Toisin kuin monet perinteisten mainostoimistojen ns. luovat persoonat, Jari ei sorru häröilyyn tai taiteiluun asiakkaittensa kustannuksella.

Tuotteistaminen tarkoittaa, että myös älykoti saa hintalapun

Tuotteistusprojekti ei kai olisi mistään kotoisin, jos hinnoittelu ei aiheuttaisi päänsärkyä. Sen pohtimiseen kului tälläkin kertaa aikaa ja tupakkia.

Aivan fiksu älykoti saattaa irrota jopa alle 50 tonnilla. Toisaalta Digisähkö on toimittanut projekteja, joiden hinta hipoo miljoonaa.

Yleensä tällainen tilanne johtaa (jälleen toimialasta riippumatta) siihen, että pian firman verkkosivulle ilmestyy jokin versio tästä äärettömän suositusta kehotuksesta:

”Pyydä meiltä tarjousta!”

Suositulla tarkoitan kuitenkin vain sitä, että tarjouspyyntöihin perustuva bisnes on tavattoman yleistä. Mutta eihän sitä kukaan muuten rakasta.

Itse asiassa sitä vihaavat niin ostajat kuin myyjätkin:

  1. Asiakkaiden mielestä on raivostuttavaa, ettei yritys vahingossakaan näytä verkkosivuillaan edes hinta-arvioita.
  2. Myyjät taas inhoavat työläitä tarjoussulkeisia, etenkin kun useimmat tarjouspyynnöt ovat todellisuudessa vain alustavia hintatiedusteluja. Ne johtavat liian harvoin tilaukseen.

Kun hintahaitari uhkaa venyä maasta kuuhun, silloin kannattaa kaivaa hinnoittelijan työkalupakista tyly, mutta hyväksi havaittu keino. Tarkoitan paketointia.

Paketointi on hinnoittelijan paras ystävä

Kun palvelun hintahaarukka on näinkin laaja, tuotteistaminen tarkoittaa väistämättä mustavalkoisia päätöksiä.

Tieteellinen senttien sadasosien hierominen tai perfektionistinen saivartelu on pakko lopettaa. Muuten hinnoittelu johtaa koko projektin umpikujaan.

Jos pilkunviilaaminen pääsee jatkumaan, pian kaikki ovat jälleen liikuttavan yksimielisiä siitä, ettei tuotteistaminen ole juuri siinä tapauksessa edes mahdollista.

Asiantuntijoiden on siis päästävä eroon näpertelystä. Helpoin keino on reipas paketointi. Se kannattaa aloittaa siitä, että projektiryhmäsi hahmottelee palvelukokonaisuudesta kolme tyypillistä vaihtoehtoa.

Paketoinnin kaltainen radikaali ajatus saa monet asiantuntijat taintumaan. Se on aivan normaalia, eikä siitä kannata hätääntyä.

Kun kaikki kohtauksesta kärsineet on elvytetty, jankuta tyypillinen-sanaa painokkaasti vähintään kolme tusinaa kertaa. Vähitellen projektiryhmäsi hitainkin puolisko alkaa hoksata, että tosiaan: jotkin asiakastyypit ja -tarpeet ovat ehkä aavistuksen yleisempiä kuin jotkin muut.

Näin mekin päätimme toimia. Toki jokainen älykoti on aina ainutlaatuinen. Emme silti jääneet vääntelemään käsiämme tai sätkimään lattialle. Hahmottelimme nopeasti kolme erilaista mallipakettia:

Kaikkeus Korso™ on edullinen älykotipaketti

Kaikkeus Korso sopii uudiskohteeseen, jonka pinta-ala on noin 150 neliötä ja hintaluokka on puoli miljoonaa euroa. Sähköurakoinnin lisäksi pakettiin sisältyvät älykkäät valaistus- ja lämmitysjärjestelmät. Älykoti-osuuden hinta on tyypillisesti noin 50 000 euroa.

Kaikkeus Käpylä™ on keskihintainen älykotipaketti

Keskisarjan kokoonpano on Kaikkeus Käpylä. Talon pinta-ala on silloin noin 250 neliömetriä ja hintaluokka miljoona euroa. Digisähkön toimitukseen sisältyvät sähköurakoinnin, valaistuksen ja lämmityksen lisäksi myös turvajärjestelmät. Laitteet ja materiaalit ovat pari pykälää laadukkaampia kuin Korso-versiossa. Kaikkeus Käpylä maksaa tyypillisesti noin 90 000 euroa.

Kaikkeus Kauniainen™ on kallein älykotipaketti

Järein paketti on nimeltään Kaikkeus Kauniainen. Talon pinta-ala on noin 400 neliömetriä ja hintaluokka 5 miljoonaa euroa. Nyt kokonaisuuteen kuuluvat myös koko talon kattava äänentoistojärjestelmä ja kotiteatteri.

Laiteet ja materiaalit ovat huipputasoa. Kaikkeus Kauniainen maksaa tyypillisesti noin 350 000 euroa.

Lisäksi tarjolla on toinen sarja samanlaisia paketteja, mutta niiden nimet ovat Kumous Korso™, Kumous Käpylä™ ja Kumous Kauniainen™. Kun Kaikkeus on tarkoitettu uudiskohteisiin, Kumous-sarjan paketit sopivat saneerauskohteisiin.

Myyntiesitys on tuotteistusprojektin kivijalka

Tuotteistusprojekti alkaa aina siitä, että rakennamme kymmensivuisen myyntiesityksen. Kun sen idea on kirkas, sen jälkeen kaikki muut materiaalit syntyvät helposti. Tässä esimerkki alkuperäisen myyntiesityksen ehkä tärkeimmästä sivusta:

Kaikkeus-älykoti-pakettien ensimmäinen hahmotelma näytti syyskuussa 2020 tältä. Kuva on peräisin kymmensivuisesta myyntiesityksestä, joka toimii jokaisen tuotteistusprojektini kivijalkana. Huomaa, että sekä pakettien sisältöjä ja hintoja on myöhemmin hienosäädetty moneen kertaan.

Mitä muuta myyntiesityksen perusteella sitten tuotamme? Se riippuu jonkin verran projektista, mutta tyyppisiä hyvän tuotteistuksen elementtejä ovat esimerkiksi

  • Tuote-esite
  • Kysymyksiä ja vastauksia -pläjäys
  • Hinnasto
  • Verkkosivut (tai laskeutumissivu)

Miltä Kaikkeus-älykoti-esite näyttää?

Kaikkeus-älykotia ei kukaan osta verkkokaupasta. Se on joka tapauksessa aina asiakaskohtaisesti räätälöitävä kokonaisuus, vaikka se tuotteistettu onkin.

Ostajan tarpeet on kartoitettava perinpohjaisesti. Yleensä se tapahtuu (ainakin ennen ja jälkeen koronaepidemian) nenätysten. Siksi myös perinteinen esite on usein hyödyllinen.

Vaikka jokainen toimitus olisi asiakaskohtainen, se ei todellakaan tarkoita, että tuotteistaminen olisi mahdotonta tai turhaa.

Tässä nelisivuinen Kaikkeus-älykoti-esite valmiiksi kuviksi avattuna. Löydät myöhemmin tästä kirjoituksesta myös esitteiden pdf-versiot.

Tässä Kaikkeus-älykoti-esitteen ensimmäinen sivu. Digisähkö Oy:n toimitusjohtaja Jani Hirvonen on leppoisan oloinen, mutta vaarallinen vastustaja, joka popsii kaltaisiani tyhmänpulskeita konsultteja aamiaiseksi. Hän onnistui jotenkin salakavalassa manipuloinnissaan niin, että lupauduin toimimaan myös Noste-suolakaivos-projektimme copywriterina (suomeksi: mainoskirjoittajana). Yleensä se on jonkun muun tehtävä. Toki kirjoitin tästä uhrauksestani muikean lisälaskun.
Tässä Kaikkeus-älykoti-esitteen ensimmäinen sivu. Näkökulmaksi valitsimme asiakkaan tyypillisen tilanteen. Älykodin hinta ei ole putkahtanut jostain taivaasta hänen kukkaroonsa sillä aikaa, kun hän on makoillut sohvassa syljeskelemässä kattoon. Elämä on lyhyt. Hän osaa jo pitää arvossa omaa aikaansa.
Kaikkeus-älykoti-esitteen toinen sivu vastaa kysymykseen, "mikä se on"? Lisäksi tässä on tavoitteena poistaa ostajan riskin tunnetta.
Kaikkeus-älykoti-esitteen toinen sivu vastaa kysymykseen, ”mikä se on”? Lisäksi tässä on tavoitteena poistaa ostajan riskin tunnetta. Vältimme tahallamme jorisemasta teknisistä yksityiskohdista juuri mitään. Halusin kuitenkin mainita KNX-automaatiotekniikan siksi, että niin monta sen edeltäjää ja kilpailijaa on jo ehditty kuopata menneinä vuosina. En ainakaan omaan kotiini uskaltaisi upottaa jonkin yksittäisen valmistajan tekelettä, vaikka se kuulostaisi miten mahtavalta.
Kaikkeus-älykoti-esitteen kolmas sivu kuvaa tuotteistamisen tärkeimmän tuloksen, eli Kaikkeus-tuotepaketit.
Kaikkeus-älykoti-esitteen kolmas sivu kuvaa tuotteistamisen tärkeimmän tuloksen, eli Kaikkeus-tuotepaketit. Tekstejä on jo jonkin verran muokattu sen jälkeen, kun päästin ne käsistäni. En esimerkiksi käyttäisi huolella-svetisismiä. Mutta kestän sen ilmekään värähtämättä kuin demari valtion valtavan budjettivajeen. Sivun oikean ylänurkan kuvassa ahkeroi Digisähkö Oy:n osakas ja operatiivinen johtaja Kimmo Mäki-Tanila.
Kaikkeus-älykoti-esitteen neljäs ja viimeinen sivu kertoo, kuka näitä paketteja toimittaa. Huomaa, että toimitusjohtaja Jani Hirvonen esiintyy reippaasti omilla kasvoillaan. Yhteystiedoissa on mainittu myös hänen matkapuhelinnumeronsa. Tämä saattaa tuntua itsestään selvältä. Mutta todella monet asiantuntijat eivät halua edes omia yhteystietojaan näkyviin, koska "silloinhan joku asiakas saattaa soittaa minulle!" Niinpä tilalle ilmestyy jokin "lähetä tarjouspyyntösi osoitteeseemme musta-aukko.fi" -höpinä. Ikävä kyllä en vitsaile.
Kaikkeus-älykoti-esitteen neljäs ja viimeinen sivu kertoo, kuka näitä paketteja toimittaa. Huomaa, että toimitusjohtaja Jani Hirvonen esiintyy reippaasti omilla kasvoillaan. Yhteystiedoissa on mainittu myös hänen matkapuhelinnumeronsa. Tämä saattaa tuntua itsestään selvältä. Mutta todella monet asiantuntijat eivät halua edes omia yhteystietojaan näkyviin, koska ”silloinhan joku asiakas saattaa soittaa minulle!” Niinpä tilalle ilmestyy jokin ”lähetä tarjouspyyntösi osoitteeseemme musta-aukko.fi” -höpinä. Ikävä kyllä en vitsaile.

Toki myös Kumous-sarjalle on oma esitteensä. Yksi tuotteistusprojektin tärkeimpiä tuotoksia on aina kysymyksiä & vastauksia -pläjäys. Lataa materiaalit pdf-versioina itsellesi tästä:

Kaikkeus-älykoti-esite, pdf-versio (5,3 megatavua)

Kumous älykoti-esite, pdf-versio (5,2 megatavua)

Kysymyksiä & vastauksia Kumous-älytaloista, pdf-versio (5,8 megatavua)

Verkkosivut uuteen uskoon projektimme jälkeen

Digisähkö päivitti myös verkkosivunsa uuteen uskoon, mutta vasta tuotteistusprojektimme jälkeen. Tämä on järkevä marssijärjestys. Ensin hoidetaan tuotteistaminen. Sen jälkeen onkin yhtäkkiä selkeää, mistä verkkosivuilla kannattaisi puhua.

Monet näkökulmat ovat siirrettävissä esimerkiksi myyntiesityksestä lähes sellaisenaan verkkosivuille. Tässä esimerkki älykotiprojektin vaiheistuksesta, joka on kuvakkeita myöten perua Noste-suolakaivos-projektin aikana syntyneistä aineistoista.

Digisähkö päivitti verkkosivunsa uuteen uskoon tuotteistusprojektimme jälkeen. Näin kannattaa edetä. Kun tuotteistaminen on kunnossa ensin, sitten ei tarvitse keksiä väkisin, mistä verkkosivuille voisi repiä jotain järkevää sanottavaa.
Digisähkö päivitti verkkosivunsa uuteen uskoon tuotteistusprojektimme jälkeen. Näin kannattaa edetä. Kun tuotteistaminen on kunnossa ensin, sitten ei tarvitse keksiä väkisin, mistä verkkosivuille löytyisi järkevää sanottavaa.

Mistä älykotipaketin nimi on revitty?

Jos tuotteistettavan paketin hinnoittelu on joskus tuskallista vääntämistä, rakkaan lapsen nimeäminen on usein vielä hankalampaa.

Tällä kertaa nimisulkeiset kuitenkin etenivät harvinaisen sujuvasti. Idean Kaikkeus-nimestä kaivoin Nykysuomen sanakirjasta. Sehän on jokaisen niminikkarin ehtymätön aarreaitta.

Suosin selkeän suomalaisia nimiä. Nykysuomen sanakirja on niminikkarin ehtymätön aarreaitta. Katson suorastaan kansalaisvelvollisuudekseni torjua välillä naurettavuuksiin yltyvää ulkomaisten väännösten vyöryä. Toki asiakaskunnan kieli ratkaisee. Asiakkaani aina lopulta päättää, minkä nimen otamme käyttöön.
Suosin selkeän suomalaisia nimiä. Nykysuomen sanakirja on niminikkarin ehtymätön aarreaitta. Katson suorastaan kansalaisvelvollisuudekseni torjua välillä naurettavuuksiin yltyvää ulkomaisten väännösten vyöryä. Toki asiakaskunnan kieli ratkaisee. Asiakkaani aina lopulta päättää, minkä nimen otamme käyttöön.

Etsin kotimaista sanaa, joka tarkoittaisi ”ihan kaikkea” tai ”vaikka mitä”. Sellaisiahan Digisähkö Oy:n paketit usein ovat: ne automatisoivat kaiken maan ja taivaan väliltä – mitä asiakas nyt ikinä keksiikään toivoa.

Toki Kaikkeus-nimen puoliraamatullinen sävy säikäyttäisi monta yrittäjää tai johtajaa puolikuoliaaksi saman tien. Tässä tapauksessa se meni heittämällä läpi.

Ehkä sekin auttoi hiukan, että varoitin digisähköläisiä ennen kuin edes näytin nimiehdotustani.

Totesin, että luultavasti he ovat niin niin nössöjä, etteivät he uskalla ottaa nimiehdotustani käyttöön.

Mutta kappas vain, olin väärässä. Kaikkeus todettiin toimivaksi. Se otettiin käyttöön saman tien.

Tässä ote LinkedIn-keskustelusta, aiheena Kaikkeus-älykotipaketin nimi. Jos tuotteen nimi ei jää kenenkään mieleen, se tuskin lisää myyntiä. Siksi täysin hajuttomat ja mauttomat vaihtoehdot ovat käytännössä nollan arvoisia.
Tässä ote LinkedIn-keskustelusta, aiheena Kaikkeus-älykotipaketin nimi. Jos tuotteen nimi ei jää kenenkään mieleen, se tuskin lisää myyntiä. Siksi täysin hajuttomat ja mauttomat vaihtoehdot ovat käytännössä nollan arvoisia.

Korso-, Käpylä- ja Kauniainen-versioiden nimet taas tulivat Digisähköltä. Olin jopa hiukan yllättynyt siitä, että he ottivat ne myös käyttöön. Enintään yksi viidestä asiakkaastani pystyisi samaan.

Muilla kantti pettäisi, kun komiteallinen tiukkapipoja alkaisi pohtia henkiset nutturansa täristen joitain nykyisiä, naurettavaksi yltyneitä poliittisen korrektiuden vivahteita.

Myös Kumous-sarjan nimi syntyi digisähköläisten omana työnä. Jani ”Julma” Hirvonen kertoi jälkikäteen, miten nimi löytyi.

”Pohdittiin K:lla alkavaa sanaa, joka sopisi Kaikkeuden kaveriksi, ja kuvaisi uudistusta jotenkin samalla ylevällä tavalla kuin Kaikkeus kuvaa kokonaisvaltaisuutta. Siinäpä se.”

Mielestäni Kumous-nimi on suorastaan nerokas oivallus. Sehän liittyy hienosti juuri saneerauskohteisiin. Vanha tekniikka revitään pois ja asennetaan uutta tilalle.

Kuulemma myös Kohennus-älykotia pohdittiin. Mutta siitä olisi saattanut tulla liian helposti mieleen Kohellus-älykoti, joten se hyllytettiin.

Sellaista palvelua ei olekaan, jonka tuotteistaminen ei onnistuisi paketoimalla. Eikä pakettien tarvitse kattaa kaikkia mahdollisia asiakkaita. Sitä paitsi myös tuotteistettuja kokonaisuuksia on lupa muokata erikoistilanteisiin. Sekin on paljon tehokkaampaa kuin miettiä asiakaskohtaista ratkaisua nollasta kerta toisensa jälkeen.

4 kommenttia

  1. Meillä aloitettiin älykoti-tuotteistus jo 1990-luvulla, ja erityisesti tuotteistukseen panostettiin vuosituhannen vaihteessa yhteistyössä parin päämiehen kanssa. Surkuhupaisia kokemuksia, kun sitä pidettiin molempien kanssa aluksi mahdottomana.

    Nyt noin viidensadan älytalotoimituksen jälkeen voi kuitenkin todeta, että oli se vain sittenkin mahdollista. Muuten olisi voinut jatkaa kolmannenkin kanssa, mutta kun sitä pidettiin mahdottomana…

    1. Tuo tuotteistaminen on mahdotonta -uskomus on luultavasti yksi kohtalonuskon ja henkisen laiskuuden muoto.

      Lisäksi moni ajattelee, että hän on huono myyjä, jos hän ei vastaa kaikkiin asiakkaan toiveisiin myönteisesti.

      Todellisuudessa asiakas joutuu usein esittämään toiveita asioista, joista hän ei tiedä paljon mitään. Se on raskasta. Hän ehkä tarttuisi valmiiseen pakettiin mielellään, mutta kun ei sellaista ole tarjolla.

      Sellaiset asiantuntijat ovat todella harvinaisia, jotka a) jättävät aloitteet ja tuotekehityksen asiakkaiden kontolle ja b) silti tekevät kunnon katetta.

  2. Tämä postauksesi oli jännä nähdä vasta siinä vaiheessa, kun olin päätynyt Digisähkön sivuille harkitsemaan älykodin rakentamista alusta alkaen.

    Olenko ihan väärässä, että suurin osa rakentajista haluaa aloittaa älykodin rakentamisen jostain 20 t€ sijoituksesta, eikä ole valmis laittamaan 50 t€ – 300 t€ loma-asuntoon?

    Luulin olevani kovatuloinen puolen miljoonan vuosituloilla, mutta sivuilla puhutaan siitä, että pistetään miljoona palamaan asunnon älytekniikkaan tuosta noin vain.

    1. Aivan varmasti suurimmalle osalle meistä Digisähkön projektit ovat liian kalliita. Mutta Suomessakin silti riittää asiakkaita.

      Eräs sukulaiseni myi ja asensi aikoinaan tanskalaisen B&O:n äänentoistolaitteita. Satatuhatta euroa maksava monihuonejärjestelmä ei ollut hänen tyypilliselle asiakkaalleen mikään ongelma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

STE Analytics Oy & Noste-su
Jari Parantainen

Ymmärtääkö matemaatikko muka jotain politiikasta?

Sain merkillisen asiakkaan huhtikuussa 2021. Firma koostuu kourallisesta matemaatikoita. STE Analytics Oy:n gurut lupaavat johtajille ja poliitikoille paremman vaihtoehdon hihasta ravistetuille musta tuntuu -päätöksille.

Ohjelmistorobotti vei työni. Olen siitä niiiin iloinen!
Jari Parantainen

Mitä ohjelmistorobotin tuotteistaminen tarkoittaa käytännössä?

Ohjelmistorobotin tuotteistaminen tuli entistä tärkeämmäksi, kun MOST Digital Oy alkoi rekrytoida jälleenmyyjiä ulkomailta. Kumppaneiden on selvittävä teknisen tuotteen myymisestä pitkälti omin voimin. Ne siis tarvitsevat helposti ostettavia ja myytäviä paketteja.

Kiinteistöhuolto on rankkaa, vitutustakuu helpottaa
Jari Parantainen

Kiinteistöhuolto on rankkaa, vitutustakuu helpottaa

Kiinteistöhuolto on poikkeuksellisen stressaavaa bisnestä. Energiavahti Oy tuotteisti syksyllä 2020 palvelun, jonka idea on laskea huoltoliikettä pyörittävän yrittäjän verenpainetta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.