Jos pidätysvaivoista kärsivä Talvivaara tarvitsee terminaalihoitoa, täältä löytyy kokemusta. Suljen kaivoksia harva se viikko.
Seuraava Noste-suolakaivos-projekti päättyy tiistaina. Tällä kertaa piiskasin Pentagon Design Oy:n mainareita.
Pentagon Design on muotoilutoimisto, jonka asiakkaita ovat monet tutut suomalaiset yritykset, kuten Iittala, Kone, Stockmann, Suunto ja Tikkurila.
Pentagonilaiset tapaavat usein uuden polven teollisuuspomoja, jotka miettivät muutakin kuin perinteistä insinöörihumppaa.
Vanha kaarti oli usein sitä mieltä, että hyvä tuote myy kyllä itsensä. Ei siihen mitään akkojen muotoiluhömpötyksiä kaivattu.
Nuoret johtajat ovat eri maata. Jos tehdas tuuttaa maailmalle modernia huipputekniikkaa, putiikin ilme ei saa uhkua ehtaa kasarimeininkiä.
Ongelma on selkeä. Keskisuuren konepajan kasvot on kohotettava. Tarvitaan hyvin tuotteistettu yritysilmepaketti.
Mutta miten erottua sadoista mainostoimistoista, jotka kaikki pusaavat logoja, liikemerkkejä ja graafisia ohjeita?
Uskon kyllä, että Pentagonin suunnittelijat ovat luovia, luotettavia ja osaavia. Sitä on vain turha hokea, koska kaikki kilpailijat paukuttavat samaa.
Miten vaikkapa Kauppalehti reagoisi, jos lähettäisimme sinne näin otsikoidun tiedotteen:
”Pentagon Design tuotteisti yritysilmepaketin suomalaisille konepajoille.”
Olimme kaikki sitä mieltä, että suutari siitä tulisi. Ei moinen ”uutinen” ylittäisi julkaisukynnystä.
Keskityimme vääntelemään käsiä ja huokailemaan syvään. Sitten toimitusjohtaja ja muotoilijaguru Arni Aromaa sai idean.
”Entä jos yritys voisikin liisata uuden ilmeensä?”
Toisin sanottuna asiakas solmisi sopimuksen 36 kuukauden huoltoleasingista. Pakettiin kuuluisivat myös määräaikaishuollot.
Ostajan näkökulmasta rahoitusmalli olisi järkevä. Kymppitonnien kertaveloituksen sijaan hän maksaisi pienissä erissä.
Kuukausikulu olisi samaa luokkaa kuin yrityksen kahvittelukustannukset. Entistä pienemmät yritykset voisivat lähteä ostoksille.
Kuvitteellisen lehdistötiedotteemme otsikko alkoi vaikuttaa selvästi seksikkäämmältä:
”Pentagon Design liisaa yritysilmeitä suomalaisille konepajoille.”
Kaikki olivat sitä mieltä, että näkökulman pitäisi kiinnostaa niin lehtineekeriä kuin kohderyhmään kuuluvaa johtajaakin.
Tietenkään emme vielä tiedä, vetääkö leasing-kärki käytännössä. Mutta pian se selviää. Palvelupaketin myyntityö käynnistyy vielä ennen kesää.
Kilpailuetu löytyy harvoin ydintuotteesta, joka on vain muita laadukkaampi. Perverssi bisnesmalli puree paremmin.
8 vastausta
Tämähän kuulostaa hyvältä! Aikaisemmin yritysilme on hankittu kertaostoksena. Se on kallista ja sitä ei tehdä joka vuosi. Monesti yritysten ilmeet onkin vähintään kymmenen vuotta vanhoja. Kaikki voittaa. Yritysilme vanhenee vasta kun yritys jättää leasing-maksun hoitamatta ja siitä hetkestä alkaa vasta tämä 10v vanhenemisprosessi.
Onnittelen loistavasta oivalluksesta ja kadehdin tulevia kassavirtoja!
Kiitos Juho, noin se arki juuri toimii. Yllättävän usein yritysilmeen suunnittelija häipyy takavasemmalle heti, kun paketti on laskutettu. Asiakas jää sen kanssa yksin. Kuitenkin vasta myöhemmin selviää, miten suunniteluvaiheessa laaditut linjaukset toimivat käytännössä.
Vaikuttaa hyvältä idealta. Pitäisi olla win-win-tilanne. En tiedä, en ole ammattilainen. Niinhän sitä nykyään korostetaan, että liiketoimintamallit kilpailevat. En tiedä kuinka paljon Suomessa muuten tuota bisnessmallilla erottautumista mietitään, vai onko se edelleen tuote, joka toivotaan erottautuvan (sitä insinöörihumppaa).
Kyllä se on niin, että 90 prosenttia suomalaisten yritysten johtajista ei edes huomaa, mikä mättää. Toisin sanottuna he jankuttavat juuri niin kuin pelkäät: ”Meillä on parempi tuote, laadukkaampi prosessi ja diibadaaba – tai jopa titityy!”
Tuli mieleen, että väliin kun lukee näitä kirjoituksia, olo on kuin Edward DeBonon oppilaalla. Eli monikin kirjoitus on melkoisen provosoiva. Ja sehän on ideointitilanteen yksi työkalu eli provosointi. Ja siellä provo kerrotaan Po- liitteellä.
Tuo provosointi ja perverssi bisnesmalli ovat aika toistensa kaltaisia asioita eli tehdään jotakin, joka ei ole ihan niin normaalia. Mutta kun me insinöörikansa olemme niin kilttejä ja arvaamme mitä muut haluavat ja katsomme liikaa mallia muista.
Koskakohan itsekin oppisi tuon kyseenalaistamisen ja asioiden tekemisen eri lailla 🙂
Kari…
Perverssejä bisnesmalleja ei oikeastaan ole kovin vaikea keksiä. Sen sijaan on vaikea keksiä sellaisia poikkeavia bisnesmalleja, joihin asiantuntijat voivat sitoutua.
Olen varsinkin nuorempana runnonut monta liian radikaalia muutosta asiakkaideni kurkusta alas. Tuotteistukset ovat jääneet hyllyyn pölyttymään, kun ne eivät ole tuntuneet tilaajan oman väen mielestä heille sopivilta.
Siihen liittyy myös se, miksen enää suostu hoitamaan tuotteistuksia tilaajan puolesta avaimet käteen -periaatteella. Kun myyjät ja insinöörit tuotteistavat itse, he myös vievät tulokset käytäntöön.
Käsittämätöntä, ettei tätäkään ole vielä keksitty. Tulee aina niin tyhmä olo, kun kuulee näin yksinkertaisen nerokkaasta ideasta. Kokonaispalvelu on kuitenkin se, joka ratkaisee asiaakkaan ongelmia, ei .pdf, .psd tai .php!
Myös yritysilme on tosiaan aina epätäydellinen prototyyppi, kun tilaaja ottaa sen käyttöön. Ei kukaan voi tietää tarkalleen, miten graafisen suunnittelijan ratkaisut toimivat käytännössä.
Sikäli jatkuva palvelu puolustaa paikkaansa. Pientä säätöä ja uudistamista on aivan järkevää tehdä sitten, kun ilmeestä on kertynyt kokemuksia. Se on tärkeä vaihe, joka jää tyypillisistä ilmeprojekteista kokonaan pois.